96/100 8.12.2021 Hermannin öinen luolamaraton

 

Juoksukaverini Juha on jo aiemmin maininnut haaveestaan järjestää pienimuotoinen maraton taloyhtiössä olevaan pysäköintihalliin.

Kun Riston viisikymppiset lähestyivät, aktivoituu Juha tiedustelemaan halliyhtiön toimitusjohtajalta lupaa järjestää juoksutapahtuma 8. – 9.12 välisenä yönä. Tj alisti lupapäätöksen halliyhtiön hallitukselle ja hieman yllättäen lupa heltisi. Juha on kuvannut lupaprosessia tarkemmin omassa blogissaan:

http://maratuunari.blogspot.com/2021/12/hermannin-oinen-luolamaraton-8-9122021.html

Viikkoa ennen juoksua mittasimme kierroksen pituuden ja saimme sen pituudeksi 422 m. Näin saatiin kierrosmääräksi tasan 100. Koska halusin mitalit omista #91 – #100 maratoneista, tilasin mitalit kaikille osallistujille ja lisäksi Ristolle pokaalin. Ne Juha toi Oulusta käydessään siellä itsenäisyyspäivänä.

Yllättäen 10 juoksijan lista täyttyi hetkessä ja alkoi ainakin henkinen valmistautuminen juoksuun. Itsevarmuutta ei lisännyt Juhan markkinointiteksti:

”Tapahtuma on ainutkertainen. Sen valtteja ovat ankea ympäristö, kova alusta, huono ilma ja epämiellyttävä ajankohta. Lisäksi lyhyt varoitusaika. Hallin lämpötila n. 15C”

 

Edellisestä maratonista on kuutisen viikkoa ja välissä on ollut Teneriffan reissu ja parin viikon flunssakausi. Mittausvaiheessa hallin ilmassa tuntui olevan pölyä ja alusta todellakin kovaa kuin betoni.

Keskiviikkona alan pakata kolmeen kassiin runsaasti vaatteita,  paljon eväitä ja kahdet juoksukengät. Juha on luvannut parkkipaikan hallista, joten logistiikka on mahdollisimman helppo. Ulkona on pakkasta toistakymmentä astetta, kun noudan Riston Leppävaarasta ja suuntaamme Hermanniin. Parkkihallin ovet avautuvat ja pysäköimme huoltopisteen viereen. Juha ja Heikki ovat tuoneet jo pari pöytää ja sille juotavaa tarjolle. Pian loputkin juoksijat saapuvat paikalle. Meitä on 9 juoksijaa ja Heikki liikenteen valvojana.

Lähtöpaikka on halliin johtavan reitin kohdalla ja kun autoja vielä tulee talliin, on siinä kohtaa vilpoista. Lähden lyhyillä housuilla ja kahdella paidalla liikkeelle. Se on oikea asuste ja yön mittaan vähennän toisen paidan pois. Juoksu alkaa 22:00 ja ei tunnu kevyeltä, eikä voiman tunnetta ole. Juoksen Juhan kanssa viiden ja puolen minuutin kilometriaikoja. Muutama juoksija lähtee selvästi nopeammin ja olemme joukon keskivaiheilla. Ensimmäinen neljännes menee noin tuntiin. Oma vauhtini hieman paranee ja Juha jää hitaasti taakse. Pidän huoltotauon kymmenen kierroksen välein ja vaihdan aina myös samalla kengät. Aloitan pohjallisilla varustetuilla Nimbuksilla (22). Toiset kengät ovat GT-2000 (lievästi pronaatiotuetut) kengät. Aina vaihdon jälkeen juoksutuntuma on hyvin erilainen ja jalat selvästi virkistyvät. Aikaa vaihtoon ei mene kovin paljon, koska en joudu nauhoja avaamaan enkä sitomaan. Seuraavan kerran otan mukaan kyllä kenkälusikan.

 

Saan juoksuasennon ja vauhdin pysymään hyvin tasaisena ja vähitellen alan ohittamaan minua kierroksilla edellä olevia. Päivän vaihtuessa torstain puolelle laulamme Ristolle onnittelulaulut ja puolessa välissä vaihdamme juoksusuuntaa. Se tuntuu hyvältä, sillä kulmakäännökset ovat melko jyrkät. Hyvä puoli on, että pitkät sivut ovat suoria eikä kaarrejuoksua ole paljoa. Lisäksi havaitsemme että hallinlattia on hieman viisto. Toinen pitkä sivu on lievää ylämäkeä ja toinen tietysti alamäkeä. Suunto näyttää sadalle kierrokselle nousuksi (ja laskuksi) 40 m. Eli ero per kierros on 40 cm. Sen jo huomaa.

 

Vauhti pysyy hyvänä ja harvennan tauot 15 kierrokseen. Erilaista yöjuoksussa on myös se, että en tarvitse vessataukoja (normaalisti kaksi kertaa). Heikki lähtee aina kymmenen kierroksen välein juoksemaan kierroksen minun kanssa ja kuulen häneltä loppupuolella että olen jo johdossa. Vertailen omia kierrosmääriä muihin ja vakuutun että Suuntoon naputtamani kierrokset ovat oikein ja sata kierrosta riittää. Huomasin alkupuolella tehneeni kaksoispainalluksen ja korjasin sen pian jättämällä yhden kierroksen painamatta.

 

80 kierroksen kohdalla alan uskoa pääseväni alle neljän tunnin ja niinpä pidän juoksutahdin tasaisena ja yritän sulkea pois erilaisia kipuja ja lievää pahaa oloa. Positiivista on, ettei pitkään vaivannut nivunen muistuta olemassaolostaan. Katson kelloa ja totean että pääsisin alle neljän tunnin vaikka juoksisin varmuuden vuoksi yhden ylimääräisen kierroksen. Kun sata kierrosta tulee täyteen, ei ylimäärinen kierros tunnu yhtään hyvältä ajatukselta. Pysäytän kellon Heikin kirittämänä aikaan 3:54:52. Tarkistan kierrokset ja niitä on vaadittavat 100. Matkaa mittari mittaa 44,5 km askeleista. GPS ei luolassa toimi.

Tuntuu juuri niin hyvältä kuin maratonin jälkeen vain voi. Urakkansa saa täyteen myös Katja ja sitten Jyri, jonka pohkeita krampit vaivasivat. Syntymäpäiväsankari saapuu maaliin myös ja mitaleja jaetaan osallistujille. Kun kaikki juoksijat saavat urakkansa täyteen, palkitaan Risto voittajana pokaalilla ”Tasan viisikymmentä vuotta” sarjassa."  Syödään kääretorttua ja juodaan kahvia. On kolme aamuyöllä ja kaikki ovat virkeitä ja hyvätuulisia. Vähitellen poistumme koteihimme ja Juha lupaa poistaa ratamerkinnät. Olo jatkuu virkeänä ja yöunet jäävät kokonaan välistä. Oura on ihmeissään.

#97 Boston Marathon 18.4.2022