99/100 Paloheinämaraton 24.6.2022

Toukokuisen HCM:n jälkeen kuulostelin missä ja milloin juoksisin seuraavan maratonini. Juoksu sujuu melko mukavasti ja valmistelin itseäni Paloheinän Juhannusaaton maratonille. Samaan aikaan harkitsin Mikkelin maratonia heinäkuun alussa. Kun puolikkaan mittainen valmisteleva juoksu sujui hyvin kaksi viikkoa ennen aattoa, niin lukitsin Paloheinän. Ja se oli onnekasta, koska Juhannuksesta alkoivat koko Suomessa pitkät helteet.

Olen juossut Paloheinässä Juhannuksena useita kertoja ja aamulla aikaisin lämpötila ei ole vielä kuumimmillaan. Laitoin kellon herättämään viideltä, mutta heräsin jo puolelta kahvia keittelemään ja syömään runsasta aamupalaa. Espoossa aamu on pilvinen ja lämpötila vielä reippaasti alle 20 astetta. Ajelen Paloheinään ja havaitsen että taivas kirkastuu ja päivästä tulisi lämmin. Uusi tasainen kesäreitti kulkee golf-kentän laitamia ja olen juossut sen vain muutaman kerran. Tällä reitillä siis ensimmäinen kokonainen ja 11. maraton kaikkiaan Paloheinässä.

 

Lähdössä 7:30 on parikymmentä tuttua juoksijaa ja muutama on aloittanut urakan jo aikaisemmin. Haluan varmistaa reitin ja juoksen kärkijuoksijoiden vanavedessä ensimmäisen kierroksen hieman liian kovaa. Kun koko maraton on kahdeksan kierrosta, niin neljän tunnin juoksu tarkoittaa 30 minuutin väliaikoja maaliviivalla. Ensimmäinen kierros on vajaat 28 minuuttia. Juoksu ei ole kovin kevyttä, mutta mitään vaivojakaan ei ole. Neljännes maraton menee aikaan 56,30. Riittäisi neljän tunnin alitukseen, jos vauhti kestää loppuun asti.

Olen hankkinut testiin Vauhtikarkin nimellä myytävän energiatuotteen. Se on marmeladin muodossa olevaa energiaa ja kolmessa palassa sanotaan olevan kuuden geelin energia. Otan yhden palan aina varttimaratonin jälkeen. Tuote on helppo syödä ja tämä maistuu salmiakilta, eikä vatsakaan protestoi. En tunne nälkää koko juoksun aikana, joten kokemus on hyvä. Muuta en juoksun aikana syökään. Vauhtikarkin lisäksi vettä, urheilujuomaa ja pari lasillista kolajuomaa.

 

Jatkan juoksua ja pohdin missä kohtaa kävelisin. Reitillä ei ole juurikaan ylämäkiä ja niinpä jatkan juoksemista. Yritän pitää tasaista vauhtia ja juoksen omaa tahtia. Moikkailen vastaantulijoita ja alle kahden tunnin menneen puolikkaan jälkeen saavutan jo muutamia juoksijoita kierroksella. Vilkuilen väliaikoja ja neljän tunnin alitus alkaa polttelemaan. Syke nousee, mutta ei liian korkealle ja metsässä kulkeva reitti antaa varjoa auringolta. Kolmannen vartin jälkeen laskeskelen reservissä olevaa aikaa ja totean sen juuri ja juuri riittävän, jos pystyn juoksemaan lopunkin matkan. Viimeisellä kierroksella taidan hieman kiristää ja loppuaika on 3:53:06. Ja mikä parasta, puolikkaiden ero on minuutin luokkaa ja kierrokset ovat hyvin tasaisia keskenään.

 Tämä on siis 99. maraton ja sadatta suunnittelen elokuun Helsinki Marathoniin.

100/100 Helsinki Marathon 20.8.2022

alkuun