94/100 Helsinki City Marathon 2.10.2021

HCM siirtyi muutama vuosi sitten elokuulta toukokuuhun, mutta koronan takia se on taidettu juosta keväällä vain pari kertaa. Nytkin kevään juoksu siirtyi lokakuulle, ja tuli itsellekin hieman yllätyksenä, kun muistelin, että olin siirtänyt oman juoksuni keväälle 2022. No, lisäsin juoksun kalenteriini ja laskeskelin, että tämä olisi minulle 15. HCM. Ensimmäisen juoksin 2000.

HCM lähtö on aina ollut iltapäivällä, jolloin espoolaisena siihen on vaivaton valmistautua ja osallistua. Sääennuste lupasi poutaa, etelänpuoleista tuulta ja 12 asteen lämpötilaa. Melko optimaalista juoksua varten. Edellisestä maratonista on neljä viikkoa ja olen ollut terveenä, joten asetin tavoitteeksi juosta alle neljä tuntia. Syksyisen ajankohdan takia lähtö on jo 14:00.

Puolikkaan juoksijat aloittivat jo kello 11, joten ajoin suoraan jäähallin parkkipaikalle, josta jo puolikkaan nopeimmat alkoivat poistua. Hetken odoteltuani paikka vapautuikin mukavasti olympiastadionin lähettyville. Siirryin pohjoispäätyyn, jossa tarjoiltiin kahvia ja jossa oli vaatteiden säilytys. Samaan tilaan tippui puolikkaan juosseita sekä niitä jotka aikovat juosta tuplan (puolikkaan ja kokonaisen).

Maratonille on lähdössä juoksukerhosta minun lisäksi vain Jyri. Hannu ja Jukka ovat jo juosseet puolikkaan ja Heikki on liikenteenohjaajana. Juha on toipilaana eikä ole siten kannustamassa.

Tapaan Jyrin lähtöaitauksessa ja hän vaikutti olevan hyvässä kunnossa juostuaan useita pitkiä polku- ja maastojuoksuja kesän aikana. Huomasimme lähdössä yhden miehen varvassandaaleissa ja nuoren tytön paljain jaloin ja varpaankynnet kauniisti maalattuina. Toivoimme, että kynnet selviävät urakasta. Lähdimme melko ruuhkaiselle reitin osalle Töölönlahden rantaa pitkin kohti Baanan alkupäätä. Jyri häviää pian näkyvistä ja jään juoksemaan omaa vauhtiani. Ensimmäisellä kierroksella reitti käy kiertämässä Kaivopuiston ja palaa Meripuiston kautta takaisin Hietalahteen. Siitä mennään Ruoholahden rantoja Lauttasaaren vanhalle sillalle ja siltaa pitkin Länsiväylän yli. Sitten matka kiertyy Kaskisaaren ja Lehtisaaren kautta Huopalahteen ja Keskuspuiston kautta kohti Olympiastadionia. Puolikkaan aika on noin 1:46. Täällä ei tule tarkkaa puolikkaan aikaa,  ainoastaan 10km, 20km, 30km ja 40 km väliajat.

Aloitan toisen kierroksen ja kuulostelen puutuvia reisiä. Vauhti kuitenkin säilyy ja juon suunnilleen joka toisella juoma-asemalla. Tällä kierroksella mennään Baanalta suoraan Ruoholahteen ja kohta ollaankin taas Lauttasaaressa. Kolmenkympin väliaika on 2:40:07. Juoksu kulkee ja otan juoma-asemalta suolakurkkuja. Ne maistuvatkin hyviltä ja matka jatkuu kohti reitin kovia Lehtisaaren nousuja. Kävelen yhden mäen ja otan sen alapuolella olevasta juottopisteestä geelin. Se antaa taas energiaa ja pidän juoksuvauhdin vain hieman yli 5 min kilometriä kohden. Tällä vauhdilla alan ohitella enemmän, kuin minua ohitellaan. 38 kilometrin kohdalla lasken, että hitaallakin juoksuvauhdilla neljä tuntia alittuisi.

 Auroran sillan ylityksen jälkeen reitti kaartaa vielä Vauhtitielle, josta kierretään lyhyen ylämäen kautta stadionille. Portista sisään ja vilkuilen hienoa stadionrakennusta samalla, kun kuulen nimeäni kuulutettavan. Poseeraan valokuvaajille ja ylitän maaliviivan. Saan mitalin ja runsaat antimet muovikassiin. Siirryn ulos stadionilta ja tulen auringonpaisteeseen varustesäilytyksen viereen. Nyt on logistiikka tehty helpoksi ja mukavaksi. Tapaan täällä myös Jyrin, joka on tullut maaliin viitisen minuuttia aikaisemmin. Otamme valokuvat ja onnittelemme toisiamme.




Aika on vuoden paras (3.48.19), kaikkiaan 13. paras aika ja sen on minun 50. neljän tunnin alitus! Yksi välitavoite sadan maratonin osalta on saavutettu. Seuraava maraton on kalenterissa ja se on myös uusi maa sekä juoksun että vierailun osalta. Kiova, Ukraina 24.10.2021 😊

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit