
Ensimmäinen vaan ei viimeinen eli juoksut #1 - #15 (1999 - 2008) Juoksin ensimmäisen maratonini Turussa 4.7.1999. Olin saanut kuntoilukipinän E. Saarisen seminaarissa Pafoksella, jossa hän mainitsi että neljäkympin jälkeen kunto ei enää automaattisesti parane. Olin tilanteessa, jossa tein töitä paljon ja siihen liittyi runsaasti myös edustamista. Ostin syksyllä 1997 Asicsin juoksukengät ja aloitin lenkkeilyn. Arvelin juoksun sopivan minulle kevytrakenteisena. E. Saarinen opetti myös, että minkä tahansa tavan saa vakiintumaan kolmessa viikossa. Niinpä aloin sitkeästi käydä juoksemassa muutamia kertoja viikossa aina kun siihen oli tilaisuus. Tuon syksyn jälkeen minun ei ole ollut tarvetta uudelleen päättää, mennäkö juoksemaan vai ei. Juoksin lyhyitä lenkkejä muutaman kerran viikossa ja kesällä 1998 liityin työpaikan juoksuporukkaan. Hankin urheilukellon ja juoksuvaatteita. Juoksin Länsiväyläjuoksun ja Pääkaupunkiseudun puolikkaan (taisi olla 20 km) kesän aikana. Jatkoin juoksemista ...